Kestävä hehitys.png
 

SENIORISOLU KODIT JA KESTÄVÄ KEHITYS

“Suomen kestävän kehityksen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, ympäristön tilaan, kulutukseen sekä yhteiskunnan eriarvoistumiseen.”

Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet



1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin

Kaikille yhteiskunnan jäsenille taataan mahdollisuudet hyvään elämään, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti, tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja tarvittavat palvelut. Mahdollistamme olemassa olevilla resursseilla eriarvoisuuden kaventumisen ja paremman elämänlaadun. Ylläpidämme korkeaa koulutustasoa ja yleissivistystä sekä edistämme sosiaalista liikkuvuutta. Kestävä kehitys otetaan osaksi yleissivistävää opetusta, kaikkien alojen koulutusta ja elinikäistä oppimista. Vähennämme eriarvoisuutta ja köyhyyttä turvaamalla riittävän toimeentulon ja perusturvan. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Varmistamme kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut. Varaudumme tietoyhteiskunnan ja digitalisaation haasteisiin yksilön palveluista syrjäytymisen, osaamisvaatimusten ja järjestelmien haavoittuvuuden näkökulmasta. Kunnioitamme ihmisarvoa, ihmisoikeuksia sekä edistämme inhimillisyyttä ja ihmisten arvostavaa kohtaamista. Edistämme sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoa. Tuemme kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja vahvistamme kestävää kehitystä tukevia kulttuuriarvoja. Tuemme alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan kestävän kehityksen mukaisesti ja siirtää kulttuuriaan sukupolvelta toiselle. Huomioimme maahanmuuttajien oikeudet ja edistämme heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vaikutamme osaltamme siihen, että ihmisoikeudet toteutuisivat, äärimmäinen köyhyys ja nälkä saataisiin poistettua sekä eriarvoisuutta ja syrjintää vähennettyä maailmassa. Täytämme kehitysyhteistyösitoumuksemme.




2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta

Vahvistamme demokratiaa ja kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja itselle tärkeisiin ja yhteisiin asioihin myös globaalisti. Tavoitteena on, että kaikilla ihmisillä on osallisuuden ja merkityksellisyyden tunne. Erityisesti tuemme nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Vahvistamme hallinnon läpinäkyvyyttä: avoin ja julkinen tieto lisää kansalaisten luottamusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Edistämme kulttuurista aktiivisuutta ja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta, jotta kaikki kansalaiset, myös eri vähemmistöt, voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Koulutuksella ja kasvatuksella on tässä keskeinen rooli.

Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion sekä laaja-alaisen kestävän kehityksen edistämiseksi.




3. Työtä kestävästi

Muutos kohti kestävämpää taloutta toteutetaan muun muassa työn tuottavuutta, tuloksellisuutta ja laatua parantamalla sekä osaamista päivittämällä ja työpaikkoja lisäämällä. Tavoitteenamme on korkea työllisyysaste. Edistämme kestävän kehityksen mukaisten työpaikkojen syntyä mm. tuotantotapojen- ja toimintamallien uudistamisella kotimaassa ja kansainvälisen yhteistyön kautta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Suomalaiset yritykset toimivat globaalissa taloudessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja huolehtivat paitsi oman toimintansa, myös hankintaketjujensa vastuullisuudesta. Kehitämme koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä muuttuvien osaamis-, työsuhde-, työmarkkina- ja toimeentulotarpeiden mukaisesti. Edistämme työelämän tasa-arvoa mm. tukemalla nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajien työllistymistä sekä osaamista ja avaamme väyliä osatyökykyisten osallistumiseen työelämään. Toimimme aktiivisesti niin, että naisten palkka- ja ura-kehityksen esteet poistetaan. Edistämme yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kehitämme palvelusektoria. Madallamme yrittäjyyden ja työllistymisen kynnystä ja torjumme harmaata taloutta.

Edesautamme teollisuuden uudistumista, jotta saamme lisää korkean jalostusarvon ja tuottavuuden työpaikkoja. Parannamme työhyvinvointia ja -turvallisuutta sekä työelämän laatua lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä luomalla mahdollisuuksia joustaviin työtapoihin ja työaikajärjestelyihin. Tuemme säällisen ja ihmisarvoisen työn mahdollisuuksia myös globaalisti.

4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt

Luomme kestäviä ja turvallisia yhdyskuntia, joissa työpaikat, asuminen, monipuoliset palvelut, kestävät liikennejärjestelmät, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä viheralueet tukevat taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympäristön hyvinvointia. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja paikallisyhteisöjä tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, kehittämällä yhteisöllisen oppimisen ja muutoksen tekemisen mahdollistavia kohtaamispaikkoja, toimintamalleja ja paikallista päätöksentekoa, jotta asukkailla on mahdollisuudet luoda viihtyisiä, terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Vähennämme liikennetarvetta, luomme terveelliseen ja kestävään liikkumiseen kannustavia yhdyskuntarakenteita, lisäämme etätyöjärjestelyjä sekä vahvistamme sähköisiä palveluita. Huolehdimme maaseudun ja kaupunkien elinvoimaisuudesta sekä varmistamme, että niiden kehitys tukee toisiaan ja niiden välille syntyy uutta yhteistyötä. Mahdollistamme myös maaseudulla asumista ja yrittämistä. Varaudumme muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin ja edistämme ilmastonmuutokseen sopeutumista paikallisesti.

Edistämme kestävää kaupunki- ja yhdyskuntakehitystä ja -suunnittelua sekä paikallisyhteisöjen osallistumista päätöksentekoon myös kansainvälisessä yhteistyössä.


5. Hiilineutraali yhteiskunta

Tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta, johon pääsemiseksi toteutamme kansallista tiekarttaa sekä Pariisin ilmastosopimusta. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattaminen kestävällä tavalla, ilmastomyönteisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen ja vienti sekä vähäpäästöisten talouden sektoreiden kehittäminen.

Kehitämme älykkäitä ja monimuotoisia rakenteita, kuten liikenne- ja energiajärjestelmiä, jotka mahdollistavat ja edistävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja energian säästöä sekä kannustavat vähentämään energiankulutusta. Panostamme innovatiivisten energiateknologioiden- ja muotojen kehittämiseen ja uuteen liiketoimintaan. Hyödynnämme metsiemme ja peltojemme kykyä sitoa hiiltä panostamalla kestävään maa- ja metsätalouteen. Edistämme hiilineutraalia rakentamista. Ennallistamme ekosysteemejä ja niiden ihmisille ja yhteiskunnalle tarjoamia palveluja. Muun muassa näillä ratkaisuilla hillitsemme ilmastonmuutosta ja edesautamme hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä niin kotimaassa kuin maamme rajojen ulkopuolella.

6. Resurssiviisas talous

Suomi ja suomalaiset edistävät ja tarjoavat kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja kansallisesti ja globaalisti. Lisäämme resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta, luonnonvaratuottavuuden moninkertaistavia liiketoimintamalleja, investointeja sekä kokeiluja kaikilla sektoreilla. Myös digitalisaatio luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. Yrityksemme ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja yhteiskuntavastuullisessa liiketoiminnassa.

Viisas resurssien ja avoimen tiedon hyödyntäminen on yritysten ja yhteisöjen kilpailuetu sekä perusta ympäristöliiketoiminnalle. Suomi tarjoaa maailman parhaimmat testimarkkinat ja toimintaympäristön ympäristöinnovaatioille ja kestävälle taloudelle. Panostamme erityisesti puhtaaseen teknologiaan, korkeatasoiseen tutkimukseen, biotalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä aineettomien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Suomi osoittaa edelläkävijyyttä kestävissä julkisissa hankinnoissa sekä kestävän ruoantuotannon, vesivarojen hallinnan ja metsätalouden kehittämisessä.

7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat

Muutamme osaltamme luonnonvarojen kulutuksen maailmanlaajuisesti ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Luontoa kunnioittavan elämäntavan edellytyksenä on sekä teknologian kehittäminen että yhteiskunnan sopeutuminen resurssiviisaampaan ja vähäpäästöisempään talouteen. Panostamme siihen, että kuluttajat ja yritykset pienentävät omaa globaalia ekologista jalanjälkeään. Samalla panostamme kestävien ja puhtaiden suomalaisten ratkaisujen vientiin kasvattaen samalla positiivista hiilikädenjälkeämme. Teemme kuluttajien luonnonvaroja säästävät valinnat asumisessa, liikenteessä ja ruokailussa mahdollisimman helpoiksi ja kannattaviksi. Tässä julkinen sektori toimii mahdollistaja sekä näyttää esimerkkiä. Kannustamme yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamaan kuluttajille kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Vahvistamme luontosuhdetta, ekososiaalista sivistystä sekä kestäviä valintoja arvostavia asenteita. Tuemme aineettomaan kulutukseen perustuvia elämäntapoja sekä niitä tukevia palveluja, kuten kestävää luontomatkailua.

8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko

Kasvatamme luonnon monimuotoisuuden arvostusta ja lisäämme tietoisuutta sen merkityksestä, jotta hallinto, kunnat, yritykset ja kansalaiset huomioivat sen päätöksenteossa ja toiminnassaan. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä.

Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää ja omistusoikeutta kunnioittavaa ohjausta. Hyödynnämme kestävästi luonnon ihmiselle tarjoamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuntaamme uudelleen ympäristön kannalta haitallisia kannustimia ottaen huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet tasapainoisella tavalla. Edistämme tieteellisen tutkimustiedon käyttöä päätöksenteon tukena.

Edistämme luontoa kunnioittavaa päätöksentekoa ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä ja merten suojelua myös kansainvälisesti.



Mitä on kestävä kehitys**

Ympäristöministeriö

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Komission työstä sai alkunsa prosessi, joka on edennyt vuorovaikutteisesti eteenpäin niin valtioissa, kunnissa kuin kansainvälisissä yhteyksissäkin. Kestävän kehityksen politiikka on kehittynyt ja muotoutunut vähitellen yhä kattavammaksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi.



Ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen.

Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta.

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle.

Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta. Sosiaalista kestävyyttä vaalivat mekanismit taas auttavat osaltaan lievittämään niitä vaikeuksia, joita nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa voi syntyä.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii suuria ponnistuksia sekä yksittäisiltä valtioilta että kansainväliseltä yhteisöltä.

Kestävään kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka taloudellinen ja muu yhteiskunnan kehitys edistää maan asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle.

 

+358 40 554 0223

Mukkulankatu 19, c/o StartHub, 15210, Lahti

  • Google Places
  • Facebook
  • Instagram

Tietosuoja  ©2020 SenioriSolu™ Kodit.